Kirja kertoo Suomessa puutavaran uiton myötä syntyneestä ammattikunnasta, tukkilaisista, sekä tukkilaiskisoista ja niiden vaikutuksesta Suomen kulttuuriin ja maaseudun elämään. Puuta on uitettu lähes kaikissa maailman kolkissa, missä vesi vähänkin liikkuu, Suomi lienee kuitenkin on ainoa maa maailmassa, jossa koskia laskettiin tukilla ja jossa syntyi koskenlaskijain laaja ja arvostettu ammattikunta, kohoten satoihin, jopa tuhansiin miehiin.

Kirja on dokumenttien ympärille kiedottua luettavaa tarinaa. Se kertoo myös koskista, tukkilaisnäytöksistä ja kuningasjätkistä. Kirjassa muistellaan tukkilaisia, jotka toimivat sijaisnäyttelijöinä, miehiä, jotka tekivät filmitähdistä koskenlaskijoita. Kirjasta löytyvät myös kisoissa hukkuneiden ja menehtyneiden tarinat.

Teos on kovakantinen, 280-sivuinen. Kirja kertoo kaikista koskenlaskun, yleiskilpailun tai tukkilaismaratonin Suomen mestaruuden voittaneista 21 tukkilaisesta. Samoin kirjassa vieraillaan 27 koskella ja kisapaikalla, joissa SM-kisoja on järjestetty. Tekstiin on lisätty runsaasti aiheeseen liittyviä valokuvia ja lehtileikkeitä. Kirjaan ovat jättäneet kynän jälkensä omina teksteinään mm. Hanna Snellman, Arja Kilpivaara, Ritva Varis, Kalle Alatalo, Veikko Vuontisjärvi, Jaakko Saaristo, Ville Kultalahti, Esko Kähkönen ja Peter von Bagh. Edellisten lisäksi monet kymmenet henkilöt ovat haastattelujen jopa kirjoitusten kautta kirjan sivuilla.

Työläimpiin ja vaikeimpiin kohtiin kirjan kirjoittajat törmäsivät jäljittäessään ensimmäisiä valtakunnanmestareita ja heidän taustojaan -40 ja -50-luvuilta. Silloiset mestarit olivat pienten mökkien kasvatteja ja kilpailukautensa päätyttyä katosivat julkisuudesta ja lehtien palstoilta mikä minnekin. Yksi työläimmistä etsityistä oli vuoden 1950 valtakunnanmestari, Kärsämäellä syntynyt Niilo Kainulainen. Pitkän, mutta toisaalta mielenkiintoisen etsinnän jälkeen kirjoittajat pääsivät vihdoin hänen jäljilleen. Oheisena ote kirjasta, kun hänet oli vihdoinkin löydetty ja laitettu kansien väliin:

…Viimeiset lentojätkät, työmaiden vakiintuessa ja kämppämajoituksien loppuessa perääntyivät yksin tai pienissä ryhmissä kohti pohjoista. Niilo Kainulainen muiden mukana, asettuen ensin 1961 Pelkosenniemelle ja 1975 Savukoskelle. Lipakasta hän sitten vuokrasi pienen mökin Kemijoen törmältä. Samalla hän päätti, että tästä ei enää lähdetä, paitsi silloin kun ei enää tarvitse palata.

Lisätiedot:

Pekka Lanko puh: 0400 716645
Mauri Hast  email: mauri.hast@gmail.com