Metsäyhtiö Tornator ja Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla ovat toteuttaneet yhteistyössä metsäojituksen ja metsänhoidon menetelmien kehittymistä viimeisen sadan vuoden aikana esittelevät pienoismallit. Tornatorin kymmenvuotisjuhlan myötä Lustolle luovutetut kuusi pienoismallia ovat osa Metsänparantajien vuosisata -näyttelyä.

Pienoismallit tuovat esille, kuinka ihmisen ja hevosen yhteistyöstä on siirrytty koneiden aikakauteen. Ensimmäiset mallit esittelevät 1920–30-lukujen keskeisiä menetelmiä. Metsistä kaadettiin tuolloin parhaimmat puut harsintahakkuina, eikä uudistamisvelvoitetta ollut. Ojitusta oli Suomessa parhaimmillaan tekemässä 15 000 miestä. Uutta ojaa syntyi noin 20 metriä päivässä. Koneellistumisen alkuaikaa kuvaavissa 60–70-lukujen malleissa tehdään ojaa jo 400 metriä päivässä telaketjutraktorin avulla. Metsäojitusta tehtiin tuolloin paljon soveltumattomillekin alueille, sillä metsäoja-auroilla tehty uudisojitus oli tehokkaimmillaan suurilla, yhtenäisillä työkohteilla. Metsäyhtiöt hyvän metsänhoidon edistäjinä ovat ajaneet kehitystä eteenpäin.

Nykypäivästä kertovat mallit painottavat koneiden merkityksen ohella myös suojeluarvoja. Metsänhoidon toimenpiteet ovat vaihtuneet kulotuksesta sekä harsintahakkuista metsikkötason yksilölliseen tarkasteluun. Tämän päivän metsäojituksessa luonnontilaiset suot jätetään kokonaan käsittelemättä. Ojitetut alueet kunnostetaan huomioiden mm. vesiensuojelu tai ne ennallistetaan palautumaan kohti luonnontilaa. Metsien kasvu on lisääntynyt huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana vastuullisen metsänhoidon myötä.

Metsänparantajien vuosisata -näyttely on osa Luston perusnäyttelyä.

Kuvia näyttelystä: http://www.lusto.fi/palvelut/medialle.html

Lisätietoja:
Antero Pasanen, Metsänhoito- ja resurssipäällikkö, Tornator Oy, puh. 040 566 5534, s-posti: antero.pasanen@tornator.fi

Pekka Lehonkoski, Näyttely- ja projektipäällikkö, Lusto – Suomen Metsämuseo, puh. 050 375 3382, s-posti: pekka.lehonkoski@lusto.fi