Suomalaisen taiteen klassikoita ensi vuonna Punkaharjulla

Suomen Metsämuseo Luston vuoden 2017 näyttelyt, tapahtumat ja tallennustoiminta juhlistavat 100-vuotiasta Suomea

Suomalaisessa kulttuurissa, taiteessa ja muotoilussa metsällä on ollut jo kauan vahva asema. Erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin taiteella oli merkittävä rooli kansallisen identiteetin muotoutumisessa, nousi luonnonmaisema taiteen tärkeimmäksi aihepiiriksi. Luonto auttoi selvittämään, mitä Suomi ja suomalaisuus oikeastaan olivat, ja kansallismaisemaksi kiteytyi korkealta nähty järvi- ja metsänäkymä.

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö tuo Lustoon huhtikuussa 2017 taidenäyttelyn, joka tarkastelee, miten metsänkuvauksesta ammentava taide edesauttoi kansallisen identiteetin rakentamista sekä pohtii, millainen sen vaikutus on nykyisin. Näyttelyssä perehdytään metsän vihreään kultaan Suomen taiteen kultakauden teoksissa, suomalaisen metsän taidehistoriaan sekä metsänkuvauksen moninaisiin verkostoihin. Näyttelyn aikajänne ulottuu 1800-luvun lopulta aina 2000-luvulle saakka.

Näyttelyssä on esillä mm. Ali Munsterhjelmin, A. W. Finchin, Berndt Lindholmin, Eero Järnefeltin, Gösta Diehlin, Hugo Simbergin, Inari Krohnin, Jalmari Ruokokosken, Jussi Mäntysen, Pekka Halosen, Santeri Salokiven ja Victor Westerholmin teoksia. Näyttelyn on kuratoinut UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen. Näyttely ”Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa” on esillä Lustossa 28.4.2017–7.1.2018.

Suomalainen metsä ja puu ovat voimakkaasti läsnä myös puutaiteilija Ilona Ristan näyttelyssä. Rista rakentaa Lustoon kokonaisuuden, joka koostuu suurikokoisista puureliefeistä sekä niiden erikokoisista tutkielmista. Reliefien suunnittelu perustuu tietoteknologiaan ja toteutus tapahtuu koneellisesti. Reliefit ovat sisustus- ja akustisia elementtejä sekä itsenäisiä taideteoksia ja kertovat uudenlaisesta, modernista suomalaisesta puuosaamisesta: visionäärisellä otteellaan ja pioneerityöllään Rista on tuonut perinteisen materiaalin, puun, ja sen työstämisen tähän päivään. Näyttely ”Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja” on esillä Lustossa 28.4.2017–7.1.2018.

Taiteilija-muotoilija Sanna Vatanen toteuttaa Lasten Lustoon näyttelyn virkatuista moottorisahoista. Virkatut moottorisahat tehdään alkuperäis­ten moottorisahojen mallin mukaan, ja osa niistä on kosketeltavissa ja kokeiltavissa. Virkatut moottorisahat ovat esillä Lustossa 28.4.–30.9.2017.

Alkuvuodesta Lustossa nähdään Suomen käsityön museon tuottama näyttely Pinnalla, joka esittelee 16 nuoren muo­toilijan ja käsityöläisen näkemyksiä pinnasta. Pintaa on lähestytty koristeluna ja kosketukse­na. Se on ymmärretty myös elementtien lisäämi­senä, materiaalien muokkaamisena ja manipu­lointina, mutta myös pinnan tuntuna, heijastuk­sena ja painaumina. Pintaa on työstetty erilaisiin materiaaleihin kuten lasiin, tekstiiliin, puuhun, keramiikkaan, nahkaan ja metalliin. Näyttelys­sä on esillä koruja, vaatteita, huonekaluja sekä erilaisia taide- ja käyttöesineitä. Pinnalla-näyttely Lustossa 1.2.–2.4.2017.

Suhteessa metsään -kampanja osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Lusto on mukana juhlimassa 100-vuotiasta Suomea. Metsän merkitys Suomen historiassa, arjessamme ja osana identiteettiämme on keskeinen. Lusto nostaa itsenäisyyden juhlavuonna toiminnassaan esille elävän, kehittyvän ja moniarvoisen metsäsuhteen ja haastaa kaikki suomalaiset vahvistamaan ja pohtimaan omaa suhdettaan metsään. Luston Suhteessa metsään -kampanja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Suomalainen metsäsuhde on koko metsäkulttuurin kattava ilmiö, joka voi perustua omaan elämäntarinaan, sukutaustaan, työhön, vapaa-aikaan tai elinympäristöön, ja se voi ilmetä monin eri tavoin yhdistäen eri tekijöitä, esimerkiksi henkistä ja taloudellista suhdetta tai fyysistä toimintaa. Metsäsuhde voi ilmetä myös mielipiteinä, käsityksinä, asenteina ja arvoina. Monimuotoiset ja toisinaan keskenään ristiriitaisetkin metsäsuhteet ovat syntyneet sukupolvien pitkässä jatkumossa. Ne ovat osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä.

Suhteessa metsään -kampanjassa suomalaiset pääsevät kertomaan omasta metsäsuhteestaan kuvin ja sanoin ja miettimään, mitä metsä heille merkitsee. Helmikuussa Lusto käynnistää mm. Metsä-selfie eli Metsie-keruun, jossa tallennetaan suomalaisten metsäsuhteiden moninaisuutta. Metsiet tallennetaan museon kokoelmiin ja julkaistaan avoimena datana verkossa.

Lusto myös järjestää vuoden 2017 aikana eri tapahtumien yhteydessä Metsäsuhdeklinikoita, joissa kuka tahansa voi käydä puhumassa oman metsäsuhteensa tilasta. Lisäksi Lusto järjestää huhtikuussa yhteistyössä Metsähistorian Seuran ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa Suomalainen metsäsuhde -tutkijaseminaarin.

Metsäsuhteen pohdinnalle näyttelyiden lisäksi kaikupohjaa tarjoavat Luston tapahtumat. Luston vuoden suurin tapahtuma Metku – Metsäkulttuuripäivät järjestetään viikkoa ennen juhannusta 16.–18.6. teemalla Metsä sydämessä. Metku kokoaa yhteen ihmisiä, jotka innostuvat metsistä ja metsäkulttuurista yhdessä tekemisen ja kokemisen kautta, sekä nostaa esiin metsien merkityksen historiassamme ja tämän päivän elämässämme. Metku on Savonlinnan seudun alkukesän suurin tapahtuma, johon odotetaan yli 5000 kävijää.

Lusto mukana Suomen Pariisin, Benelux-maiden, Berliinin ja Lontoon instituuttien Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden yhteisprojektissa

Suomen Pariisin, Benelux-maiden, Berliinin ja Lontoon instituuttien Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden yhteishankkeen teemana on kodin ja asumisen eri merkitykset ja muodot.

Instituuttien Mobile Home 2017 -nimen alla kulkevan yhteishankkeen teemaa kotia ja sen merkityksiä tulkitaan muun muassa elämyksellisyyden, arkkitehtuurin, tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisuuden kautta. Projekti esittelee Euroopan eri kaupungeissa Suomen satavuotisen tarinan synnyttämiä käsityksiä ja tulkintoja asumisesta, asunnottomuudesta ja suomalaisesta kodista.

Suomen Lontoon instituutti nostaa esiin suomalaista puurakentamisen tietotaitoa ja teknologista osaamista. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kestävälle ja innovatiiviselle puurakentamiselle. Tähän liittyen arkkitehti Sami Rintala tuo keväällä 2017 Lustoon kansainvälisen ryhmän arkkitehtuuriopiskelijoita, jotka pystyttävät Mobile Home-hankkeeseen liittyen puurakennelman Lustoon.

Alustava suunnitelma on rakentaa yleinen taukomaja suomalaiseen metsäluontoon. Rakennelma suunnitellaan Lontoossa ja sen osia pyritään valmistamaan Westminsterin yliopiston Fabrication Laboratoryssa. Prosessi dokumentoidaan ja se sisällytetään osaksi Westminsterin yliopiston opiskelijoiden lopputyönäyttelyä kesällä 2017. Rakennelma tavoittelee mahdollisuuksien mukaan myös tunnettuja puurakentamisen palkintoja. Projektin kaarta, prosesseja, käytettyä teknologiaa ja lopputuloksia esitellään myös Habitaren Showroomissa Helsingissä syyskuussa 2017.

Lisätietoja:

Museonjohtaja Helkamari Knaapi
p. 050 585 4004
helkamari.knaapilusto.fi

Vt. näyttelypäällikkö FM Reetta Karhunkorva
p. 050 328 9644
reetta.karhunkorvalusto.fi

Kuva- ja tiedotemateriaali:

http://www.lusto.fi/yhteystiedot/medialle/

Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja. Kuva: UPM-Kymmene Kulttuurisäätiö.
Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja. Kuva: UPM-Kymmene Kulttuurisäätiö.