Suomalaisten jäljissä metsään – yli 300 suomalaista kirjoitti suhteestaan metsään

Tiedote 19.11.2020

Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksissa metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön.

Metsä on kirkkoni. Etsin kohtaa itsessäni, jossa metsän pelko olisi pakko voittaa. Saada oma metsä, vaikka pieni, oli tärkeää perinnönjaossa. Metsä on paikka, johon kasvetaan. Metsässä en ole koskaan yksinäinen, vaikka olisin yksin. Kylässä ei ollut yhtäkään taloutta, jossa olisi ollut elämää ilman metsätuloja.

Tällaisia ajatuksia sisältyy suomalaisten moninaisiin metsäsuhteisiin, joita avattiin 309 vastauksen edestä Suhteeni metsään -muistitietokeruussa. Vastaajista suurimman ikäluokan muodostivat yli 60-vuotiaat, mutta myös nuoremmilta saatiin runsaasti kirjoituksia. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea ja eri ammattikunnista. Teema innoitti kirjoittamaan monenlaisia vastauksia muutaman lauseen kiteytyksistä pitkiin elämäkerrallisiin metsäsuhdekertomuksiin.

Metsä on ollut ihmisten mukana niin töissä, harrastuksissa, armeijassa, tärkeissä luontokokemuksissa kuin metsäfestareilla. Metsän vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin tuodaan runsaasti esiin. Myös muut ajankohtaiset aiheet kuten ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja avohakkuut mainitaan usein. Kirjoituksissa verrataan kaupungissa ja maaseudulla asuvien suhdetta metsään sekä kaupunkimetsiä maaseudun metsiin. Se, mikä on oikeaa, aitoa metsää ja millainen on oikeanlainen, hyvä metsäsuhde on herättänyt runsaasti ajatuksia. Myös monet yksittäiset, tärkeät puut mainitaan.

Se on ollut leikkipaikka, luontokoulu, fyysisten, psyykkisten ja henkisten ominaisuuksien kehittämisen kuntosali. Siellä on leikitty, seikkailtu, marjastettu, kalastettu, samoiltu, ja metsästetty. Siellä on opittu kulkemaan, juoksemaan, hiihtämään, hyppäämään, kiipeämään, piiloutumaan, etsimään, jäljestämään ja tuntemaan sekä yleensä oppimaan niin paljon luonnosta. Ja siellä on opittu kunnioittamaan luontoa, sen järjestystä, toimivuutta ja yleensä kasvullisen ympäristön tietämystä. En koskaan osaa olla tarpeeksi kiitollinen siitä kaikesta, mitä metsä on minulle antanut.*

Kirjoituksissa kuvataan sitä, miten metsäsuhde on rakentunut, muuttunut ja vaihdellut elämänvaiheissa. Metsän tuoksu ja metsä muiden lajien kotina mainitaan monessa kirjoituksessa. Julkiseen keskusteluun metsistä ja omistamisen käsitteeseen tartutaan myös. Vaikka ei omistaisikaan metsää, metsät koetaan usein osaksi suomalaisuutta ja kansanperinnettä. Metsään liitetään monenlaisia tunteita elintärkeästä, voimaa antavasta paikasta ahdistavaan pelkojen paikkaan.

Oli hienoa kertoa kavereille koulussa, että meillä ei mitään ostettua kuusta ole vaan ihan oikea, noin 2m korkea joulukuusi mummulan metsästä! Keittiömme ikkunasta näkyy metsään ja kevään tiesi aina koittaneen kun kuusimetsän reunalla kasvava yksinäinen koivu alkoi vihertää ja oja metsän ja pellon vieressä kukkia leskenlehtiä, valkovuokkoja ja sinivuokkoja! Mummun ja vaarin nukuttua pois asiat kuitenkin muuttuivat. Koneet saapuivat ärjyen metsään ja repivät sen hetkessä paljaaksi. Mitään ei jäänyt jäljelle! Metsä, joka aina oli ollut siellä, metsä josta joulukuuset tulivat ja metsä josta syksyn sienet saatiin oli poissa. Tilalla oli vain risuja ja valtaisa avohakkuualue. Olin surullinen. Lapsuuden taikamaailma puroineen, suurine puineen ja vanhoine siltoineen oli kadonnut. En enää koskaa näkisi metsää samanlaisena kuin se lapsuudessani oli.*

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke ja Suomen Metsämuseo Lusto järjestivät Suhteeni metsään -muistitietokeruun 15.1.2020–15.10.2020. Keruuta rahoitti myös Metsämiesten Säätiö. Aineisto on tallennettu SKS:n arkistoon. Sitä tullaan ensimmäiseksi hyödyntämään vuosina 2020–2025 Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeessa, jossa tartutaan niin instituutioiden, metsäammattilaisten kuin metsänomistajienkin metsäsuhteeseen. Lisäksi aineistoa käytetään tieteellisissä opinnäytetöissä.

Kiitämme lämpimästi kaikkia keruuseen osallistuneita! Vastaajien kesken arvotut kirjapalkinnot on toimitettu voittajille.

*Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia keruuaineistosta.

 

Lisätietoja:

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke 2019–2022, Jaana Laine, 050 563 6013, jaana.laine@helsinki.fi

SKS:n arkisto, 0201 131 240, arkisto@finlit.fi