Susi ja karhu avaavat Suomen Metsämuseo Luston näyttelyvuoden

TIEDOTE

1.2.2018 Punkaharju

 

SUDEN PALUU
Näyttely suden kulttuurihistoriasta Lustossa 1.2.–8.4.2018

Viirusilmä, irvihuuli, vyyhtiturpa, höikköhäntä – vai sittenkin villi ja vapaa vierasheimoinen ystävämme?

Susi jakaa mielipiteitä ja pysyy keskustelun aiheena Suomessa vuodesta toiseen. Luston vuoden 2018 ensimmäinen erikoisnäyttely Suden paluu tuo keskustelun tueksi susitietoutta niin kulttuurihistoriallisesta kuin biologisestakin näkökulmasta käsin.

Suden paluu -näyttely antaa monipuolisen kuvan sudesta tutustuen siihen eläinlajina, riistaeläimenä ja tutkimuksen kohteena.

Näyttelyssä esitellään sudenpyyntitapoja ja -oppaita, mutta tuodaan myös esille viimeisten vuosikymmenten aikana voimistunutta suojeluaatetta. Suden roolia ja merkitystä suomalaisessa ja eurooppalaisessa luonnossa ja kulttuurissa tarkastellaan muun muassa satujen, tarinoiden ja populaarikulttuurin kautta. Lisäksi näyttelyssä voi tutustua suden suusta vain täpärästi vuonna 1880 pelastuneen Ida Laakson eli ”Susi-Iitan” hurjaan tarinaan.

Sudet olivat todellinen uhka vielä 1800-luvulla, sillä olosuhteet Suomen luonnossa olivat tuohon aikaan suden kannalta aivan erilaiset nykypäivään verrattuna. Susikanta oli huomattavasti suurempi ja riittävän ravinnon puutteessa ne joutuivat turvautumaan helppoon saaliiseen, eli kotieläimiin ja pikkulapsiin. Opetusneuvos Antti Lappalainen on kirkonkirjoja tutkiessaan saanut selville susien tappaneen Suomessa vuosina 1710–1881 yhteensä 193 ihmistä. Susiongelmaa pyrittiin ratkaisemaan tehostamalla metsästystä, korottamalla tapporahoja ja kouluttamalla kansaa jahtiin. Lopulta susi metsästettiin 1800-luvun loppupuolella sukupuuton partaalle, mutta vuonna 1973 tapahtuneen rauhoituksen jälkeen susikanta on hiljalleen elpynyt Suomessa. Tänä päivänä Suomessa jolkuttelee 200–235 harmaaturkkia.

Ajat ja olosuhteet muuttuvat, mutta muuttuko susi? Näyttely tarjoaa tietoa ja ajateltavaa susikeskustelun pohjaksi.

Näyttelyn on tuottanut Suomen Metsästysmuseo.

 


MESIKÄMMEN
Eija Matikaisen karhuvalokuvia Luston aulassa 1.2.–31.8.2018

Savonlinnalainen Eija Matikainen vietti kesällä 2017 kaksi yötä suomussalmelaisessa erämaassa kuvauskojussa valokuvaten karhuemoja pentuineen. Kuvausreissu oli pitkäaikainen haave ja vaikutti kuvaajaan voimakkaasti. ”Kuvauskojussa viettämäni aika oli suosikkiaikaani.”

Kuvausolosuhteet osuivat juuri kohdilleen, sillä sää oli aurinkoinen ja lämmin. Kesäillan ja -yön otoksiin onkin taltioitunut herkkiä ja kauniita hetkiä telmivistä karhunpennuista ja huolehtivaisista karhuemoista. Karhuja oli hätkähdyttävää nähdä lähietäisyydeltä. Niiden rauhallisuus ihmetytti, mutta toisaalta ihmiseen epäluuloisesti suhtautuneiden erauspentujen läheisyys myös pelotti.

Eija Matikainen on valokuvannut kauan, sekä työssään Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun toimipaikassa että vapaa-aikanaan luonnossa liikkuessaan. Luontoihmiseksi itseään kuvaavalle Matikaiselle luonto on ollut aina suosituin kuvauskohde. ”Metsässä on helppo hengittää!” Aina ei painavia kuvausvälineitä tule metsään raahattua, jotta voi keskittyä marjastamaan ja sienestämään.

Eija Matikainen otti Suomussalmella karhuista 900 kuvaa, joista näyttelyyn on valikoitunut 20 otosta. Mesikämmen-valokuvanäyttely on myyntinäyttely. Luston aulaan on vapaa pääsy.


Tiedote- ja kuvamateriaali:
www.lusto.fi
www.lusto.fi/yhteystiedot/medialle/

Lisätietoja (Suden paluu):                                                                                                                                                               
Reetta Karhunkorva, näyttelypäällikkö
p. 050 328 9644
reetta.karhunkorva@lusto.fi

Lisätietoja (Mesikämmen):
Eija Matikainen
p. 0400 659 508
eija.matikainen@luke.fi