KYMMENEN ENSIMMÄISTÄ VUOTTA
Perustamisvaiheet
Metsähistorian Seuran perustava kokous pidettiin Punkaharjulla Lustossa 7. joulukuuta 1994. Kokouksen oli kutsunut koolle Luston taustayhteisö Suomen Metsämuseosäätiö.
Perustavassa kokouksessa oli läsnä 20 asiasta kiinnostunutta: Hassi Yrjö (Espoo), Huittinen Juhani (Espoo), Häggman Juhani (Punkaharju), Häyrinen Ilkka (Savonlinna), Junkkarinen Matti (Punkaharju), Koivisto Arvi A. (Pori), Kolho Antti (Kuopio), Lehonkoski Pekka (Punkaharju), Lehto Tero (Imatra), Leikola Matti (Helsinki), Lindroos Heikki (Järvenpää), Makkonen Seppo (Savonlinna), Oksanen Matti J. (Vantaa), Pelkonen Kari (Savonlinna), Piiparinen Olavi (Joensuu), Purhonen Elias (Kuopio), Rauhalahti Markku (Punkaharju), Snellman Hanna (Oulu), Virtanen Pekka (Kerava) ja Virtanen Sakari (Kajaani).
Lisäksi seuraavat kolmetoista saapumasta estynyttä henkilöä olivat ilmoittaneet kannattavansa kutsussa mainitun seuran perustamista ja olevansa halukkaat seuran jäseneksi: Friman Ernst (Pori), Heino Jan (Espoo), Ihalainen Esa (Mikkeli), Kolehmainen Esko (Helsinki), Korpela Tapio (Helsinki), Melamies Mauri (Rovaniemi), Niku Väinö (Espoo), Nousiainen Pekka (Punkaharju), Pakkanen Esko (Kouvola), Piironen Jaakko (Helsinki), Pöysä Jyrki (Joensuu), Reunala Aarne (Helsinki) ja Zilliacus Carl-Gustaf (Tammisaari).
Kokouksessa johti puhetta Metsämuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Huittinen ja sihteerinä toimi Luston johtaja Markku Rauhalahti.
Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa metsähistorian ja -perinteen tutkimusta, harrastusta, tallennusta ja esille tuontia sekä alasta kiinnostuneiden keskinäistä yhteydenpitoa edistävä valtakunnallinen seura. Sääntöjä ja toimintaa valmistelevaan toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Matti Leikola ja jäseniksi Esa Ihalainen, Olavi Piiparinen, Markku Rauhalahti ja Pekka Virtanen.
Metsähistorian Seuran ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin Metsäviikolla 28.3.1995 Helsingissä. Myös viisi seuraavaa vuosikokousta pidettiin Metsäviikkojen yhteydessä: 25.3.1996 Helsingissä, 17.3.1997 Tampereella, 31.3.1998 Helsingissä, 15.3.1999 Tampereella ja 30.3.2000 Lahdessa. Sittemmin vuosikokoukset on pidetty muina ajankohtina: 21.4.2001 Vantaalla, 13.4.2002 Punkaharjulla, 15.3.2003 Helsingissä ja 21.4.2004 Helsingissä. Seuran 10-vuotispäivänä 7.12.2004 järjestettiin ylimääräinen seuran kokous ja seminaari Lustossa Punkaharjulla.
Metsähistorian Seuran neljä ensimmäistä ansioplakettia annettiin seuran 10-vuotiskokouksessa 7.12.2004 seuraaville: FT, dosentti Hanna Snellman, metsänhoitaja Arvi A. Koivisto, Metsämiesten Säätiö ja Lusto – Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus.
Jäsenet, hallitus ja toimihenkilöt
Jäsenmäärä on viiden ensimmäisen vuoden aikana kehittynyt seuraavasti:
| Vuosi | Varsinaiset jäsenet | Kannattajajäsenet |
| 1995 | 86 | 3 |
| 1996 | 105 | 5 |
| 1997 | 128 | 6 |
| 1998 | 158 | 6 |
| 1999 | 170 | 7 |
| 2000 | 217 | 9 |
| 2001 | 247 | 9 |
| 2002 | 252 | 9 |
| 2003 | 273 | 10 |
| 2004 | 290 | 10 |
Hallituksen jäsenet 1995-2004:
- Järjestöneuvos Esa Ihalainen 1995 –
- Metsänhoitaja Arvi A. Koivisto 1995 –2003
- Professori emeritus Matti Leikola 1995 –
- Metsänhoitaja Esko Pakkanen 1995 –
- Metsätalousinsinööri Olavi Piiparinen 1995
- Fil. tohtori Hanna Snellman 1995 – 2003
- Metsänhoitaja Markku Rauhalahti 1995 –
- Metsätalousinsinööri Esko Kolehmainen 1996 – 2002
- Oikeustiet. maisteri, metsätalousinsinööri AMK Jarmo Tammenmaa 2002 –
- Metsänhoitaja Juhani Huittinen 2003 -
- Maat. metsät. maisteri Jaana Laine 2003 –
Hallituksen varajäsenet:
- Museonjohtaja Mirja Kosunen 1995 – 1996
- Fil. maisteri Pekka Virtanen 1995 – 2001
- Metsätalousinsinööri Eero Hertsi 1997 –
- Metsänhoitaja Timo Kukko 2001 –
Hallituksen puheenjohtajat: Matti Leikola 1995 – 2001 ja Markku Rauhalahti 2001 – sekä varapuheenjohtajat: Markku Rauhalahti 1995 – 2001, Matti Leikola 2001 – 2004 ja Esko Pakkanen 2004 -.
Sihteerit: Eeva Virekoski (nyk. Koivula) 1995 - 1999 ja Leena Paaskoski 2000 - ; v.t. sihteerinä 2002 – 2003 Vesa Anttila. Taloudenhoitajat: Eeva Virekoski (Koivula) 1995- 1999, Leena Paaskoski 2000 – 2001, Pia Tattari 2001 – II/2002, Seija Muhonen III-VIII/2002 ja Reija Turunen XI/2002 -.
Jäsentilaisuudet
Seminaarit ja esitelmätilaisuudet sekä opintomatkat ovat kuuluneet Metsähistorian Seuran ohjelmaan koko kymmenvuotiskauden.
Seminaareja ja esitelmätilaisuuksia on järjestetty seuraavasti:
- 29.-30.9.1995 Lustossa, aihe: Suomalaiset ja metsä 1850-luvulta 2000-luvulle
- 25.3.1996 Helsingissä, vuosikokousesitelmä: Mitä on metsähistoria?
- 17.3.1997 Tampereella, elokuvaesitys vuosikokouksen yhteydessä: Suomi sahaa (elokuva vuodelta 1957)
- 18.3.1997 Tampereella, alustus- ja keskustelutilaisuus osana Metsäviikon ohjelmaa, aihe: Metsä ihmisessä
- 15.3.1999 Tampereella, vuosikokousesitelmä: Museokeskus Vapriikin toiminta
- 30.3.2000 Lahdessa, vuosikokousesitelmä: Lahden museotoiminta
- 8.9.2000 Savukoskella, opintomatkan yhteydessä ”Savukoski-symposium”
- 21.4.2001 Vantaalla, seminaari ”Metsätyön koneellistamiskehitys”
- 14.9.2001 Eurajoella, seminaari ”Satakunnan metsä- ja metsäteollisuushistoriaa”
- 13.4.2002 Punkaharjulla, vuosikokousesitelmä ”Saimaan kanavan historia”
- 15.3.2003 Helsingissä, vuosikokouksen yhteydessä seminaari ”Metsäammattilaiset metsätalouden murroksessa”
- 21.4.2004 Helsingissä, vuosikokouksen yhteydessä seminaari ”Metsien varhaishistoria”
- 7.12.2004 Punkaharjulla, 10-vuotiskokouksen yhteydessä esitelmä ”Metsien käytön historia keskiajalta 1900-luvulle”
Opintoretkeilyjä on järjestetty seuraavasti:
- 24.-25.5.1996 Evo, Vesijako ja lähialueet, aihe: Puolitoista vuosisataa metsien ja metsäluonnon hoitoa
- 23.-24.5.1997 Parkanon ja Virtain seutu; aiheena alueen metsähistoria
- 7.9.1997 Helsinki; kulttuurikävely Helsingin vanhalla hautausmaalla
- 18.-22.9. 1997 Ruotsi ja Norja; aiheena , suomalaismetsät, metsämuseot ja muu metsähistoria
- 26.9.1998 Fiskarsin ja Billnäsin alue; aiheena alueen metsä- ja metsäteollisuushistoria
- 25.4.1999 Helsinki; kulttuurikävely Helsingin vanhalla hautausmaalla
- 17.-19.9.1999 Laatokan-Karjala ja Aunus; aiheena luovutetun alueen metsä- ja kulttuurihistoria
- 8.-9.10.2000 Savukoski – Sodankylä, aiheena ko. alueiden metsä- ja metsätalous- sekä kulttuurihistoria
- 14.-15.9.2001 Satakunta, aiheena Satakunnan metsä- ja metsäteollisuus- sekä kulttuurihistoria
- 6.-7.9.2002 yhteispohjoismainen englanninkielinen opintomatka Viroon; pääkohteet: Sagadin metsämuseo, Luuan metsäoppilaitos, Tarton maatalouskorkeakoulu ja sen havaintometsä
- 13.-14.9. 2002 ”Wanha Kuopion lääni”, aiheena alueen metsä- ja metsäteollisuus- sekä kulttuurihistoria
- 26.10.2002 Viikin tiedekirjasto ja maatalousmuseo
- 22.-24.5.2003 Viro, retkeily seuran jäsenille, kohteet samat kuin edellisenä vuonna
- 10.-11.9.2004 Kymenlaakso, aiheena Kymenlaakson metsätalouden ja -teollisuuden kehityshistoria
Tutkimushankkeet ja julkaisut
Vuosina 1996-1999 seura toteutti Metsämiesten Säätiön apurahan turvin laajan metsäperinteen keräyshankkeen. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet: Esa Ihalainen, Esko Kolehmainen, Annikki Karjalainen, Matti Leikola, Karl-Eric Michelsen, Hanna Snellman ja Pekka Virtanen. Projektisihteerinä toimi FM Katri Kaunisto. Projektissa eri arkistojen metsähistoriaan koskevista kokoelmista tallennettiin viitetietoja Helsingin yliopiston metsäkirjaston ForesTree –tietokantaan. Viitteitä tallennettiin pitkälti yli 1000 arkistokokonaisuudesta. Viitteet sisältävät tietoa metsäalan yritysten, yhteistyöelimien ja ammattijärjestöjen arkistoista. Lisäksi tallennettiin viitetietoja perinnekeruista, haastatteluista ja kyselyistä, samoin painamattomista opinnäytetöistä. Viitetiedoista tehtiin vuonna 2001 julkaisu ”Metsähistorian arkistolähteitä Suomessa”, toimittajana Katri Kaunisto.
Vuosina 1999 – 2002 toteutettiin valtakunnallinen metsäperinteen tallennushanke "Metsäammatit metsätalouden murroksessa". Hankkeen loppuraportti julkaistiin vuonna 2002. Hanke toteutettiin Metsämiesten Säätiöltä saadun 2,4 miljoonan markan apurahan turvin. Tieteellisenä johtajana toimi FT, dosentti Hanna Snellman, päätutkijoina FM Katri Kaunisto ja FM Leena Paaskoski ja tutkijoina FM Sanna Yli-Nikula ja FM Sani Koponen. Tutkimusavustajina haastattelutehtävissä toimi 16 opiskelijaa viidestä eri yliopistosta. Hankeen ohjausryhmään kuuluivat: Esa Ihalainen, Risto Hyvärinen, Matti Leikola ja Markku Rauhalahti. Yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuslaitoksen kansatieteen oppiaine ja Lusto. Tallennushankkeen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva metsäalalla tapahtuneista muutoksista viiden viime vuosikymmenen aikana ja siinä haastateltiin yli tuhat metsäalan ammateissa toiminutta tai toimivaa henkilöä. Haastatteluaineistojen pohjalta on käynnistynyt neljä väitöskirjatyötä (Tuija Alariesto, Katri Kaunisto, Leena Paaskoski ja Tiina Suopajärvi) ja sen aineistoja on käytetty lähteenä useissa muissa kansatieteellisissä tutkimuksissa ja opinnäytetöissä sekä lukuisissa artikkeleissa ja esitelmissä.
Vuonna 2001 käynnistettiin kaksi vuotta työskennelleen Metsämusiikkityöryhmän työn pohjalta Metsälaulukirjahanke. Hankkeen työryhmässä toimivat Arvi A. Koivisto, Olavi Piiparinen, Jyrki Pöysä, Eero Knaapi ja Leena Paaskoski. Vanhoja metsälauluja ja niiden nuotituksia ja taustatietoja käsittelevä 300-sivuinen kuvitettu kulttuurikirja ”Ja pokasaha soi - Metsäväen lauluperinnettä” ilmestyi kesällä 2003. Hankkeessa olivat mukana rahoittajana Metsämiesten Säätiö ja kustantajana Metsälehti Kustannus Oy. Kirjan lauluista julkaistiin vuonna 2004 kaksi cd-levyä: ”Ja pokasaha soi”, tuottajana Jyri Makkonen ja ”Kyllä tukkipoika tunnetaan”, tuottajana Suomen Uittoperinneyhdistys.
Vuonna 2003 käynnistettiin kirjahanke, jonka tavoitteena on kuvateos aiheesta ”Metsien käytön historia”. Hankkeen työryhmässä toimivat Matti Leikola, Seppo Oja, Esko Pakkanen ja Tapani Tasanen. Hankkeeseen on saatu apuraha Metsämiesten Säätiöltä.
Metsähistorian Seura on yhteistyössä Luston kanssa julkaissut aikakauskirjat Vuosilusto 1998 –1999. Vuosilusto 2000 – 2001 ja Vuosilusto 2002 – 2003. Niissä on asia-artikkeleiden ohella esitelty seuran ja Luston ko. vuosien toimintaa.
Yhteistoiminta ja yhteydenpito
Seura on ylläpitänyt yhteyksiä perinne- ja historiayhdistyksiin sekä alan muihin yhteisöihin. Erityisen tiivistä on ollut yhteistyö Luston kanssa. Seuran edustajat ovat toimineet asiantuntijoina monissa metsäalan historia- ja perinnehankkeissa.
Pohjoismaiden vastaaviin seuroihin on pidetty kiinteää yhteyttä, ja pohjoismaisten seurojen yhteistyöryhmä on vuodesta 2000 alkaen kokoontunut vuosittain. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana on toiminut syksystä 2002 alkaen Markku Rauhalahti. Metsähistorian Seuran edustajat ovat osallistuneet eri maissa vuorovuosin järjestettyyn yhteispohjoismaiseen metsähistorian konferenssiin ja sen yhteydessä järjestettyyn tutkijatapaamiseen. Kirjeenvaihtoyhteyksiä on ollut muuallekin maailmaan.
Yhteydenpitoa ja tiedotusta varten Metsähistorian Seuralla on ollut vuosiesite. Internet-verkossa on vuodesta 1995 alkaen ollut seuran kotisivu (www.lusto.fi/seura.htm) suomen-, ruotsin-, saksan- ja englanninkielisenä. Yhteyttä jäsenistöön hoidettiin aluksi jäsenkirjein 3-4 kertaa vuodessa ja vuodesta 2000 alkaen yhteyttä on pidetty lähinnä kolmesti vuodessa ilmestyvän Susikko-jäsenlehden avulla. Tiedotusvälineille on toimitettu aineistoja esitelmätilaisuuksista ja retkeilyistä. Metsäviikon näyttelyssä ja Luston Metsäkulttuuripäivillä on seuralla ollut näyttelyosasto. Vuonna 1997 otettiin käyttöön seuran tunnuslogo, jonka perusidean kehitti Heikki Lindroos ja lopulliseen asuun saattoi Timo Kesäniemi. Vuonna 2004 seuralle tehtiin visakoivuinen ansioplaketti, jonka suunniteltiin ja valmistettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Muotoilun palvelukeskuksessa.
Talous
Metsähistorian Seuran toimintaa on hoidettu mahdollisimman paljon talkootyönä. Hankekohtaisesti on saatu sidosryhmiltä taloudellista ja materiaalista tukea. Toimistopalvelut ja tilinpito on hoidettu yhteistyössä Luston kanssa.
Opintomatkojen ja muiden jäsentilaisuuksien kulut on katettu osallistumismaksuilla, ja perinnekeräyksen ja perinnehankkeisiin on saatu apurahoja Metsämiesten Säätiöltä.
Seuran jäsenmaksu on vuodesta 2003 alkaen ollut varsinaisilta jäseniltä 15,- euroa ja kannattajajäseniltä 45,- euroa.
Yhteenvetoa
Metsähistorian ja -perinteen harrastus on seuran ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana ollut vireätä, ja alan tutkimus ja julkaisutoiminta on viime vuosina ollut jopa lisääntymässä. Vuosittain ilmestyy parikymmentä alaan liittyvää tutkimusjulkaisua, historiikkia tai muistelmakirjaa. Alalta on tehty useita väitöskirjoja ja muita opinnäytetöitä. Eri puolilla maata järjestetään erilaisia metsäperinnetapahtumia tai tilaisuuksia, joissa metsäperinne on osa-aiheena. Metsähistorian Seura on ollut monessa tutkimus- ja julkaisuhankkeessa tai tapahtumassa innoittajana ja asiantuntijana.
Seminaarit, esitelmätilaisuudet ja opintomatkat ovat olleet alusta alkaen vuosittain seuran ohjelmassa. Niihin samoin kuin vuosikokouksiin on osallistunut useimmiten 25…40 jäsentä. Suuret tutkimus ja julkaisuhankkeet on voitu toteuttaa ulkopuolisen rahoituksen avulla. Kannattajajäseniltä on saatu tukea opintomatkojen järjestelyihin.
Seuralla on ollut runsaasti yhteyksiä alaa lähellä oleviin koti- ja ulkomaisiin yhteisöihin. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut Luston kanssa.
Metsähistorian Seuran jäsenmäärä on kymmenvuotiskaudella kasvanut lähelle kolmea sataa. Jäsenet ovat pääosin metsäammateissa toimivia, mutta metsäalan ulkopuolisten asianharrastajien osuus on viime vuosina lisääntynyt.