Metsähistorian Seuran kotimaan opintomatka Kuopioon 11.–12.9. 2009
Opintomatkan teemoina olivat mm. itäsuomalaisten Herman Saastamoinen Oy:n, Hallman Oy:n ja Oy Hackman Ab:n historiat, suomalaisen tulitikun tarina ja Pohjois-Savon yksityismetsätalous. Matkalla mielenkiintoisia historiakohteita olivat lisäksi mm. Korttelimuseo, Ortodoksinen kirkkomuseo, Hackmanin Sorsakoski sekä Haminanlahden kartano ja Wright-veljekset.
Ohessa Matti Parikan ottamia valokuvia opintomatkan varrelta.
Kuopion korttelimuseon tuomarin ja piirilääkärin talossa on vanhat kellot, joissa on vain tuntiviisari. Vanhemmassa kellossa on tunti jaettu neljänneksiin, mutta tässä uudemmassa kiireisempi elämä on vaatinut jo viisijakoisen tunnin ajanmittaajaan.
Arkkipiispa Leo vastaili hyväntuulisena Metsähistorian seuran retkeläisten lukuisiin kysymyksiin Suomen Ortodoksisesta kirkosta.
Saastamoinen Oy harjoitti Syvänniemellä teollisuustoiminnan lisäksi laajamittaista maataloustoimintaa. Kookas jugendtyylinen kivinavetta ja tallirakennus valmistui 1906. Siinä oli tilat 140 lehmälle ja 26 hevoselle. Sotien jälkeen navetta jäi vajaalle käytölle, koska suuri osa yhtiön maista siirtyi karjalaisille siirtolaisille. Käyttö navettana loppui 1970-luvun alussa. Rakennuksen omistaa Karttulan kunta. Herman Saastamoisen kivinavetta Karttulassa on Syvänniemen kyläyhdistyksen monipuolisessa käytössä. Navetta on osaltaan tuottanut maidon ja voin Sourun ruukin ja Syvänniemen rullatehtaan työntekijöille.
Riuttalan talonpoikaismuseossa tutustut aitoon savolaiseen talonpoikaiskulttuuriin. Museon sydän on alkuperäinen 1800-luvun maalaistalon pihapiiri. Rakennuksia on yli 20 ja alkuperäisiä luetteloituja esineitä noin 1400. Tilan vanhin rakennus on vuodelta 1852. Riuttalan pihapiiri ympäristöineen valittiin edustamaan suomalaista maaseutua ja elämänmuotoa Pariisin maailmannäyttelyyn v. 1900. Suuressa pirtissä naisten puolella on kangaspuut. 
Riuttalan maitohuoneen seinissä on kalkki ja sen kalusto kertoo huoneen käyttötarkoituksesta.
Riuttalan isäntä oli 1700-luvun puolivälissä Antti Tiitinen, jolta tila siirtyi sisarenpoikien kautta Korhosille. 1800-luvun isännäksi tuli avioliiton kautta Tauno Ikäheimo. Tämän jälkeen tila on kulkenut suvussa isältä pojalle. Äveriäällä tilalla oli kymmenkunta torppaa, joista muodostui itsenäisiä tiloja 1900-luvun alkupuolella. Palvelusväkeä talossa on ollut neljä renkiä ja kaksi piikaa. Talossa asui aikanaan monta sukupolvea ja lisäksi ruokakuntaan kuului isännän sisaria ja veljiä. Riuttalassa oli jo 1760-luvulta suuri karja . Rakennukset on rakennettu Ikäheimojen aikana. Tupakka kasvaa hyötyisästi.
Toivolan metsäkoululla MH Matti Nenonen kertoi Pohjois-Savon metsätalouden koulutuksesta ja yksityismetsätalouden neuvonnan historiasta.
Haapamäki on vuodesta 1939 alkaen ollut Pohjois-Savon metsäkeskuksen omistama retkeily-, opetus- ja tutkimustila. Toivalan Haapamäen havaintotilalla on 74 vuotias sotainvalidien kuusikko, joka on hyvä esimerkki Savon lehtokeskuksen metsien kasvuvoimasta.
Snellmannin Kotimuseossa Kuopiossa on tupakkakamarissa sohva alkuperäisin verhoilukankain, jolla on istunut J. W. Snellmannin ( 1809-1881) vieraana Runeberg ( 1804-1877) ja Topelius (1818-1898). Isäntä tarjosi vieraille piipullisen. Piippujen varren helmiäiskoristelut ovat Snellmannin puolison Johanna Lovisan os. Wennberg (1824 -1857) kirjailemat. 
Kuopion Klubi; 110 vuotias; oli opintoretkeilyn päätöskohde. Klubin toiminasta kertoi Suomen Uittoperinneyhdistyksen pj. ylimh. Veijo Tidenberg. Klubilla uittoneuvos Kaarlo Palmroth kertoi Oy Hackman Ab:n historiasta.
(17.10.2009)